Tidigt ultraljud

Idag är det vecka 7+1 och jag har varit på ultraljud. Allt såg bra ut – en livskraftig liten räka på 11 mm, med en puls på ungefär 150 slag per minut. Nog är det märkligt! Både att där finns en liten människa i vardande, och att man kan se den på en skärm. Läkaren sa att risken för missfall nu är under 10 %, så jag kan slappna av lite. Jag har nu inte egentligen varit aktivt orolig heller, men ändå lite på min vakt. Jag reserverade samtidigt 6 spermastrån från samma donator för ett eventuellt syskon i framtiden.

Det var det sista besöket på kliniken för den här gången, för nu kan jag flytta över till kommunal vård. Ska ringa rådgivningen imorgon!

Det svåraste nu blir att vänta med att berätta det för alla, för jag vill ändå vänta tills efter 12-veckorsultrat. En massa jätteroliga facebook-uppdateringar på temat har blivit oskrivna eftersom det skulle avslöja mig. En oväntat frustrerande aspekt av att vara nygravid… 😉

Medan läkaren skrev rapport satt jag och studerade den stora ultraljudsapparaten. När hon sen undrade om jag hade några frågor, så var den enda ärliga frågan jag hade: ”Alltså HUR mycket kostar en sån där maskin?!”. Men frågan förblev oställd, för det var kanske ändå inte relevant i sammanhanget. 😛

Annonser

4 thoughts on “Tidigt ultraljud

  1. Jee! Mut hei, nyt voit miettiä, miten kerrot muille… netissä on paljon hauskoja videoita, joissa on kuvattu kun tuleville isovanhemmille vihjataan, että vauva on tulossa, ja katsotaan milloin välähtää. Esim. pyydetään katsomaan uuniin ja kysytään mitä siellä on (pullat uunissa) tai annetaan jotain, jossa onnitellaan vaikkapa isoäitiä tai tätiä tai serkkua, kun heistä tulee isoäiti, täti tai serkku vasta lapsen syntymän jälkeen.

    Jollekin kaverille kannattaa kuitenkin kertoa, koska täytyyhän sitä nyt vähän päästä riemuitsemaan!

    Gilla

    • Haha, voisi varmaan keksiä jotain hauskaa! Tosin kaikki ”tärkeimmät” ihmiset tietävät jo, kuten oma perhe ja lähimmäiset ystävät, mutta muu suku ei vielä tiedä, eikä facebook-kaverit tai muut tutut. Jouluksi ajattelin kertoa, ja siinähän on se hauska sattuma että joulun uskonnollisen sanoman keskeisessä roolissa on neitsyt joka saa lapsen, ja minäkin olen sellainen. Saisin siitä hauskan aasinsillan: ”Minä ja Maria kyllä tiedetään miten lapset tehdään! 😉 ”

      Gilla

      • Haha, hauska yhteys Neitsyt Mariaan. Mulle tuli tästä mieleen oma tarinani, joka liittyy Kalevalaan, jossa Marjatta tulee raskaaksi syötyään puolukan. Menin nimittäin syksyllä puolukkaan isäni kanssa, ja kerroin hänelle raskaudesta sillä reissulla. Ystäväni sanoi, että mun olisi kannattanut kertoa vasta puolukoiden poiminnan jälkeen: ”Hei arvaa mitä iskä, nyt tuntuu siltä kuin olisin raskaana!” 😛

        Mullekin varhaisultra oli ihana kokemus, mutta tunteet nousivat todella pintaan vasta ensimmäisessä kunnallisessa ultrassa, missä ruudulle pamahtikin ihan vauvan näköinen tyyppi, ja sydäntä kuunneltiin. ^_^

        Iloa odotuksen alkuun! Odotan innolla myös oireraportointia! 😉 ❤

        Gilla

      • En ole kuullutkaan siitä tarinasta, mutta sehän sopii aivan mainiosti! 😀 Minullekin se sopisi, sillä ravaan ihan hulluna puolukkametsässä joka syksy. Kirjoitinhan blogiisi kesällä, että syksy on kuulemma hyvä aika tulla raskaaksi. Ehkä johtuukin puolukoista! 😉
        Oireraportteja kyllä tulee, odotan vaan että tulisi vähän lisää raportoitavaa! Juuri nyt tilanne on aika vakaa.

        Gilla

Kommentera

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s